tiistai, 16. tammikuu 2018

Tiistain kuvat ja ajatukset

Tänään on sitten toiseksi viimeinen työpäivä ja sitten pääsee omien harrastusten pariin enemmän. Nimittäin valokuvausta harrastamaan. Toki minulla on pieniä suunnitelmia, mutta niistä enemmän tiedän vasta sitten keväällä ja olen hakenut paria tyäpaikkaakin katsotaan miten äijän käy. Mutta tällä hetkellä haluan vaan vähän miettiä, että mitä teen jatkossa ja millaisia töitä. Sen tiedän ainakin että valokuvausta haluan harrastaa enemmän mitä viimme vuosina olen tehnyt. 

IMG_7641.jpg

Kuvassa on meidän toinen kissamme Ninni 9 vuotta. Ninni on vähän sellainen oman tien kulkija kissana ja haluaa aina tehdä asioita oman pään mukaan. Hyvin monet kissathan on sellaisia, että tekee niin kuin otse haluaa Ninni varsinkin on sellainen joka kulkee omia polkujaan. Kissat on mun suuri elämäni ja olen kissa ihminen toki koiratkin on mukavia, mutta enemmän vaan diggaan kissoista jos voisi näin sanoa. Kissoissa kiehtoo minua se niiden persoonallisuus ja kun ne on vähän sellaisia oman tien kulkijoita kuten minäkin en todellakaan halua kulkea minkään massan mukana. Tiedän sen,e ttä minua vihataan ja rakastetaan, mutta kaikkia ihmisiä ei voi todellakaan miellyttää. 

IMG_7656.jpg

Valokuvaus on todella mukava harrastus siinä oppii koko ajan jotain uutta. Valokuvauksesta oppii koko ajan jotain uutta ja siinä saa uusia vinkkejä toisilta ihmisiltä. Valokuvausta voi oppia oikeastaan vain valokuvaamalla ja tietysti kuuntelemalla vinkkejä toisilta ihmisiltä. 

IMG_7655.jpg

Nämä kolme valokuvaa on otettu samasta paikasta kun nuo kaksi ylimmästä kuvaa, mutta hieman eri aukoilla ja muilla säädöillä. Minä en muokkaa kuviani millään ohjelmalla oikeastaan kun en osaa muokata ja ei ole oikein kiinnostusta.

 

IMG_7654.jpgIMG_7653.jpgIMG_7652.jpg

Ei nämä valokuvat varmasti kovin onnistuneita ole, mutta yritetty on ainakin ja yritän kehittyä valokuvaajana vielä, mutta tähänkin päivään mennään hyvillä mielin.

Ja ilon kautta tiistai päivään.

maanantai, 15. tammikuu 2018

Ilon kautta maanantai päivään

Meidän Miisu kissa

IMG_7636.jpg

 

Miisu poseraa aika usein, mutta toisaalta kiva saa hyviä kuvia Miisusta

IMG_7648.jpg

Katselin äsken tuossa facebook päivityksiä ja sen huomaa valitettavan usein, että ihmiset päivittää joka päivä se samat asiat ja jotenkin alkaa mielenkiinto mennä koko touhuun pikkuhiljaa. Olen aina tykännyt lukea paljon erilaisia blogeja ja tätä kautta saa enemmän näkökulmaa asioihin. Mielestäni blogit on aina ollut mielenkiintoisia ja varsnkin kun niitä kirjoittaa "tavikset" se on erittäin kiinnostavaa. Mutta haluaisin vaan itsekin oppia kirjoittamaan paremmin, että osaisin tuoda asioita paremmin esille. Minulla on suuria ongelmia kirjoituksissa, mutta en anna sen haitata tätä elämääni ja en halua enää ajatella sitä että saisin paskaa niskaani kirjoitustavastani. Koska saan sitä joka tapauksessa ja olen saanut sitä jo paljon elämässä ja varmasti tulen saamaan jatkossakin. 

Mutta ilon kautta mennään tähänkin päivään.

sunnuntai, 14. tammikuu 2018

Blogi unohtui

Olen unohtanut koko blogin ja enkä edes muistanut, että minulla on täällä tämä blogini. Mutta muistinkin yhtäkkiä tuon käyttäjänimen eli nyt voin yrittää tänne kirjoitetella taas. Minä olin tuon harjoittelujakson jälkeen töissä samaisessa työpaikassa 6 kk:tta palkkatuella ja nyt keskiviikkona olen viimeisen päivän töissä. Sitten alkaa taas uusi aikakausi elämässäni ja katsotaan mitä se tuo tullessaan. Nyt on ainakin opeteltu tekemään CV en ole koskaan tehnyt, mutta nyt alkaa siinä mielessä uusi aikakausi minun elämässäni. Voin hakea töihin helmikuun alusta uudella innolla ja olen joitakin työpaikkoja hakenutkin. Töistä tuli minulle aika paljon vinkkejä mihin minun pitäisi hakea, mutta en oikein tiedä uskallanko tehdä suuria ratkaisuja ja lähteä vielä kouluun. Ihan uusi alaa vähän miettivät minulle, mutta tiedän etten tule pärjäämään siinä koulutuksessa. Mutta katsotaan mitä elämä tuo tullessaan... Uskon siihen että jokaisella ihmisellä on täällä maanpäällä oma tarkoitus ja sitä kautta meidän on vaan mentävä eteenpäin. Meistä ei monikaan varmasti seuraa ennalta määrättyä polkua ja me teemme omia kiemuroita poluissamme ja kautta joudumme varmasti väärille urille elämässä. Mutta uskon siihen että jokainen ihminen palaa sille oikealle polulle aina jossain vaiheessa, mutta onko se sitten liian myöhään niin se on taas sitten ihan toinen juttu.

tiistai, 13. kesäkuu 2017

Ajatuksia viime päiviltä

On ollut vähän hiljaista taas täällä kirjoituksissa... En taas tiedä miksen ole kirjoittanut mitään tuntunut elämä taas hieman vaikealta ja pelottanut taas ihmisten kanssa olo. Olen ollut viimeisen kolmen pöivän aikana kolmessa geokätköily miitissä, mutta huomasin taas kun pelkään ihmisiä ja en oikein uskalla ottaa mihinkään asiaan kantaa ja en oikein halua edes puhua kenenkään kanssa kun en vaan uskalla. Mutta kun tarpeeksi usein käy niin varmasti taas uskaltaa puhua jonkun verran. Toisaalta minä huomaan tämän saman ilmiön töissä, joskus en vaan oikein puhu mitään mutta toisaalta uskallan joskus puhua jotain. Mutta minut on otettu todella hyvin vastaan uudessa työssä vaikka en ole mikään ns. ammattilainen olen siis nykyisessä työssäni ns. työkokeilussa... Eli työttömyysturvan päälle tulee se 9.00 €:n korvaus olen todella tyytyväinen tuohon rahaan. Koska minulla ei kumminkaan ole työkokemusta en ole saanut niin paljon, että työllistyisin kovinkaan helposti. Olen tuolla nyt heinäkuun loppuun ja katsotaan miten sitten käy. Saanko jatkoa vai en? Itse olisin varmasti jatkamassa sen voin sanoa tällä hetkellä, mutta haluaako työnanataja jatkaa ja varmasti työvoimatoimistolla tässä on suuremmat asiat sanottavana. Itse vaan ajattelen tällä hetkellä elämääni, että en haluaisi olla ns. turha ihminen täällä yhteiskunnassa. Vaikka ei vanhempi väestö arvosta mitään työkokeiluja. 

sunnuntai, 28. toukokuu 2017

Sunnuntain ajatuksia

Tänään oli meillä taas kirkkopäivä ja erittäin hienoja opetuksia oli taas vaihteeksi. Mielestäni kaikki opetukset on todella mahtavia. Kaikki riippuu todella paljon kuuntelijasta miten hän ottaa opetuksen vastaan ja antaako hän pyhän hengen vaikuttaa siihen kuuntelemiseen. Mutta tietysti paljon tarvitaan puhujalta myös, että onko hän pyhän hengen vaikutuksen alaisena kun hän opettaa, jos hän todella on pyhän hengen vallassa niin silloin opetus todella mahtavan kuuloista ja silloin hänellä on oikeasti siinä ilo mukana sillä ilon kautta kun opetus tulee niin silloin siitä jää hyvin monelle ihmiselle oikein hyvä mieli ja siitä jää muistoja mieleen. Hyvin usein me mietimme, että tekojen pitäisi olla suuria, että ne teot jäisivät mieleen. Mutta onko oikeasti näin ei ole... Mielestäni pienempi teko jää paremmin mieleen kuin se suuri teko. Mutta toisaalta meitä jokaista on opetettu, että pienistä teoista voi olla suuri apu toiselle. 

Mutta ihmisen luonne on vaan sellainen, että monesti pieni teko ei ole minkään arvoinen näin me usein ajattelemme.

Aika usein luulemme, että meidän täytyy tehdä suuria tekoja joka päivä. Mutta hyvä mieli tulee erityisesti pienistä teoista.

Olen paljon ajatellut tätä asia ja monesti miettinyt, sitä että olisiko Jumala tahtonut meidän tekevän maan päällä sellaisia sankaritekoja ja suuria tekoja. Minun mielestäni hän ei halua että me teemme mitenkään suuria tekoja ja varsinkaan, että nostamme niitä tekoja minkäänlaiselle jalustalle. Koska jos me teemme asioita ja vielä hyviä asioita niin ihan varmastri vielä Jumala muistaa ne hyvät asiat kun sitten aika on.